Enkelitaidetta ja jääkukkia

                                                         Unelmoi.

                                                         Älä aloittamista pelkää

                                                         tai virheitä.

                                                         Niitä ei ole.

                                                        Olemme sarja helmiä,

                                                        syntyneet samasta alkuperästä,

                                                        jokainen meistä muotovalioita,

                                                        jokainen meistä aitoja,

                                                        jokainen meistä erilaisia,

                                                       nauhaksi pujotettuna.

                                                       Jokainen helmi

                                                       omalla paikallaan

                                                       osana elämän kiertoketjua.

Pari aamua taaksepäin seisoin auton ikkunoiden edessä ja ihastelin taidetta, jota en olisi halunnut rikkoa ja raaputtaa. Tänään kuljin rantakallioilla ja katselin lumoutuneena tuulen kasaamia jäätaideteoksia. Korvia ja sormia nipisteli, mutta siellä minä nautin luonnon taidenäyttelyssä. Galleriasta ei ollut kiire pois. Pikemminkin olin osa sitä, minäkin.

Pienenä uskoin, että kylmäkuistin ikkunat kävi enkelit piirtämässä pakkasyön aikana. Surin, kun ne hävisivät. Ilahduin, kun uudet ilmestyivät. Salaa toivoin, että näkisin itse enkelit piirtämässä ja maalaamassa jääkukkia.

Nyt isompana tiedän, että tätä taidetta ei ihminen rakenna eikä siihen pysty. Luonto ruokkii sieluamme antamalla ylimaallisia elämyksiä,  joissa on enkeleiden sormenjälki.

Siksi kannattaa joskus odottaa, josko näkisi vilahduksen enkelistä työssään.

Enkelten siipien hipaisuja - näyttely Sastamalassa

Heli Kolhon enkeliaiheiset valokuvataulut ja Sini-Tuuli Taivaan maalaukset ihastuttavat 15.12.2013 saakka Sastamalan Kulttuuritalo Jaatsilla, Gallen-Kallelankatu 1:ssä. Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy.

Tule ja heitä kiire pois. Hengähdä hetki ja anna enkeleiden puhua sisimmällesi. Tule kokemaan tyyneyttä ja rauhaa.

Myrskyssä

                                                          

                                                              Nöyrä.

                                                              Mutta ei tahdoton.

                                                              Täynnä luottamusta.

                                                              Täynnä varmuutta

                                                              omaan olemassa oloon,

                                                              tehtävään,

                                                              tarkoitukseen.

                                                              Kokemukset olivat

                                                              tarkoituksellisia.

                                                              Ne ravitsivat.

                                                              Ne rajoittivat.

                                                              Ne puhdistivat.

                                                              Ne jalostivat

                                                              helmeksi maailmaan.

Tuki

                                                           Luotu

                                                           pakottamatta

                                                           ajallaan

                                                           osaksi,

                                                           yksilöksi

                                                          täydentämään

                                                          suurempaa

                                                          tehtävää,

                                                          osaksi mestarin

                                                          kokonaisuutta.

Pienen pieni enkeli työpöydällä. Lahja ystävältä. Hän halusi antaa isomman, näyttävän kokoisen ja rahalliselta arvoltaan suuremman. Minä halusin pienemmän. Pohtijan. Muilla kuin rahallisilla määreillä minulle arvokkaan. Pienen kokonaisuuden osan, joka muistuttaa kädet leuan alla, että valo ja tuki ei väisty. Tee ja elä, minä kuljen tukenasi.

Runo ja enkelihalaus isälle!

 

                                                            

                                                       Luonto ei kysy

                                                       haluatko, tahdotko.

                                                      Ihminenkö siis jättäisi

                                                      lajinsa yksin,

                                                      tiedon keskellä,

                                                      älyllisenä olentona,

                                                      toteuttaisi vain halujaan?

                                                      Siipiesi suojassa

                                                      rakasta heitä

                                                      vaali heitä

                                                      näitä pienimpiä

                                                      avuttomia

                                                      halki uhman,

                                                      irrottautumisen

                                                      siiville nousuun saakka

                                                      ja anna rakkautesi

                                                      evääksi heille

                                                     siemeneksi, tiedoksi

                                                     elinehdoksi

                                                     eteenpäin

                                                     lajillesi,

                                                     rakkaillesi.        

Voimahalaus isille. Teillä on suuri palvelustehtävä, jossa annatte sydämen pyhää lapsille, nuorille, aikuisille lapsille, lapsenlapsille, naapurin lapsille, harrastuslapsille.

Isien rakkaus on enemmän yhteistä tekemistä kuin jatkuvia rakkauden tunnustuksia. Niinpä isät ovat valmiina viemään harrastuksiin, sitomaan luistimen nauhoja, voitelemaan suksia, ajamaan satoja kilometrejä kisoihin huoltajaksi tai kentän laidalle, rientämään apuun hädässä, auttamaan sydänsuruissa, hassuttelemaan puolivakavilla asioilla, käpertymään hyvän elokuvan kanssa, opettamaan miesten kokkauksen salat, säilyttämään salaisiksi tarkoitetut salaisuudet äideiltä :D, antamaan bensarahat, tulemaan muuttoavuksi,remonttireiskaksi, lapsenkaitsijaksi kipeälle lapsenlapselle, opettamaan kertotaulun ja maailmankaikkeuden salat. Tämä, jos mikä on rakkautta. Isien rakkautta, jossa enkelin kosketus soi niin isän kuin lapsen päällä. Ja sydämen pyhä jatkaa taas seuraavassa ja seuraavassa polvessa, ajassa ja ikuisuudessa.

Ystävät livenä - elämän tähtihetkiä

                                                                Elän nyt.

                                                                Nautin nyt.

                                                                Kiitän nyt.

                                                                Iloitsen väreistä,

                                                                sävyistä,

                                                                elämästä.

                                                               Kaikki on

                                                               tässä ja nyt.     

Onneksi me vielä matkustamme ja jaksamme nähdä sen vaivan oikeiden tapaamisten takia. Sitä tunteiden kirjoa, mitä yhdessä jaamme, emme saa sähköpostihalauksiin tai tekstarivilkutuksiin. Niitäkin tarvitaan, mutta vielä enemmän tarvitsemme konkreettista läheisyyttä ja jaettuja hetkiä.  Voi sitä naurun ja ilon kipinöintiä, iltahetken pohdintoja, luovaa unelmointia, konkreettisia kädenojennuksia, seesteistä hiljaisuutta. 

Tämä oli akkujen lataus, jolle jaksetaan taas seuraavaan tapaamiseen. Siinä välissä vilkutamme ja halaamme taas hymiöillä!